Ehrnroothin valmennus

Olimme perjantaina 2.5. Nuuksiossa Henrik Ehrnroothin valmennuksessa. Kyseinen valmennus oli tarkoitettu nuorille hevosille.



Valmennus sujui hyvin. Kävin itse myös hieman tekemässä hiekka-analyysia kun kavaleteilla Artti säikähti sateenvarjoa. Onnistuimme myös hävittämään kengän, jossain vaiheessa valmennusta tippunut pois mutta Artti ei ollut reagoinut asiaan mitenkään.

TuuRin kisat laaksolla 3-4.5.

Huh mikä viikonloppu. Ensin perjantaina koko päivä tallilla töissä sitten illaksi vähän naureskelemaan kaverin kanssa Apolloon Sami Hedbergille, sen jälkeen naurettiinkin koko viikonloppu väsymyksen takia.

Lauantaina yli 12 tuntia Laaksolla töissä, siinä huutelin ääneni käheäksi portilla että ratsukot menisivät ajoissa radalle, sunnuntaina sama homma tosin muutama tunti vähemmän.
Sunnuntai-aamulla hyppäsin myös itse alueluokan 110cm Artilla, ja vain yksi pudotus ja sekin johtui omasta mokasta. En hellittänyt tarpeeksi ajoissa joten "polyfinon kirous", takajalalla puomi alas mutta hyvin pienellä hipauksella. Arttihan ei lähes tulkoon koskaan osu puomeihin mutta jos näin käy niin se on takajalka joka osuu ja tämän tyttö on siis perinyt isältään.

Kuten videolta huomaatte pudotuksen jälkeen neiti kaasuttaa esteen jälkeen sillä pudotukset/puomiin osumiset eivät ole hänen mieleen.
Kuitenkin rata kokonaisuudessaan jälleen erinomainen.

Ulkokausi avattu

Tänään pääsimme meidän yhteisiin kansallisiin sekä ulkokisoihin. Myös luokkakorkeus oli aivan uusi. Alunperin tarkoitus oli mennä sunnuntaina alueluokka korkeus 100cm, no huomasinkin sunnuntai yöllä että hupsis vain ilmottautuminen sulkeutui noin 5 minuuttia sitten joten piti keksiä joku uusi ratkaisu.
Lauantai kisojen ilmottautumista oli jatkettu tiistaille asti joten pienen pohdinnan jälkeen ilmottauduin 1b Avoin nuorille hevosille jne. luokkakorkeutena 110cm.
Mietin pienessä mielessäni että se on kuitenkin vain 10cm korkeampi ja avoin nuorille hevosille joten pakko olla vähän helpotettu. Höpöhöpö mitään helpotettu, aika taisi olla muistaakseni hieman anteeksi antavampi kuin normaalisti muuten sama  rata. Tosin radassa oli vain yksi suhteutettu väli ja sekin uusinassa.
Rata oli mukava ja ensimmäisiin ulkokisoihin erittäin mukava.
Oma pieni moka (sekä myös valmentajan...), sillä katsoimme että perusrata loppuu estenumeroon 7. ja uusinta alkaa numerosta 8. Ihan järkevää myös kun ajattelee että estenumero 8. oli suhteutetun ensimmäinen este josta 5 askelta ja pysty numerolla 9.
No, eipä näin ollutkaan vaan uusinta alkoi numerosta 9. (niinkuin yleensä..) hämmästyin kovasti kun kesken kaiken vihellettiin sillä kävin päässäni läpi että uusinnan ensimmäinen putosi so what?! Mutta kyllä mulle sitten selitettiin että neiti on hyvä ja ottaa ratapiirrustuksen käteen.

Oma moka sekä esteelle tulo että ratapiirrustuksen epähuomioiminen, sillä ei haitannut vaikka kaarre ei ollut täydellinen ja sitten takajaloilla puomi mukaan. No ensi kerralla paremmin.
Kuitenkin täytyy olla todella ylpeä tammuskasta silllä mahtava rata, lukuun ottamatta estenumero 8. sekä tempo ja kaikki vain osui todella nappiin.

Artin ekat kisat

Päätin nyt laittaa tamman kisoistakin videot. Ekat kisat käytiin siis 29.3.2014 lauantaina Eholla. Luokka oli 70cm ja puhdas 0-0vp rata, pikkuisen hakemista mutta kaiken kaikkiaan kiva kokonaisuus. Vielä ei aivan laukka pysynyt kaikissa kaarteissa mutta treeniätreeniä.

Nevalan valmennus

Maanantaina oltiin Artin kanssa Kari Nevalan valmennuksessa Tuomarinkylässä. Tyttö oli super ja saatiin hyviä neuvoja.
Pyydettiin jos voisi käydä meidän tallilla silloin tällöin joten saas nähä saadaanko kotiinkin hyvä valmentaja.

Alla koostevideo valmennuksesta. Vähän vauhtia oli mutta kaiken kaikkiaan loistotyttö!



Tämä viikko mennään hieman kevyemmin ja sitten maanantaina Tepolle pääsiäisvalmennukseen.

Kisoissa igen

Mun ja Artin toiset kisat. Hypättiin 90cm ja tulos 0-0vp eli ihan mahtavasti meni. Yksi ravisiirtyminen sekä muutama lähestyminen liian lähelle mahtuivat rataan mutta kaiken kaikkiaan hieno tyttö. 

Tällä kertaa radalla oli todella jännittävää vaikka samassa paikkaa oltiin. 

Maanantaina mennään Tuomarinkylän valmennukseen katsotaan jos sieltä kehkeytyisi jotain. En myöskään tiedä laitanko nettiin minun ja Artin kisavideoita, mutta sen näkee sitten. Ehkä kun saadaan enemmän ratoja alle ja yhteisiä hyppykertoja. 

Acsulla kävi fysioterapeutti ja antoi lisää ohjeita. Vielä kävelytystä ainakin viikko jonka jälkeen mahdollisesti saadaan lisätä pieniä pätkiä ravisuoria. 

Kisat

Artin kanssa ekoissa kisoissa lauantaina. Mentiin eholle ja hypättiin 70cm. Tyttö oli verkassa hieman villi mutta radalla rauhoittui todella kivasti. Välillä käännökset jäivät junnaamaan tai laukka rikkoontui mutta kokonaisuudessaan hyvä rata! 

Perjantaina olimme Acsun kanssa Turussa eläinlääkärissä. 

Saksasta tuli Dirk Fister, hän on/ollut Saksan olympiajoukkueen eläinlääkäri ja erittäin arvostettu. Joten luottavaisin mielin menimme sinne. 

Aikataulut Turussa hieman myöhässä ja meidän aikamme alunperin oli 16.30 ja lopulta lääkäriin pääsimme 19 aikaan. 

Taivuteltiin ja katseltiin. Seuraavaksi juoksutettiin ja suunnanvaihto. Tätä monta kertaa putkeen. 

Sen jälkeen jaloista kuvat. Kuvat olivat puhtaat joten siirryttiin ylemmäksi. 

Muutaman minuutin kuluttua Dirk löysi oikeanpuolen lavasta ongelmia. Lihas oli kivikova ja arka. Sitten vain ultraamaan, karvat pois ja vähän geeliä. 

Sieltä sitten löytyikin selitys. Tricepslihaksessa muutama repeytymä. Isoja sellaisia. Hoidoksi laseria , linimenttiä ja fysioterapiaa. Kävelyä pari viikkoa jonka jälkeen kontrolli. Sen jälkeen vähän ravia ja pari kuukautta todella todella kevyesti. Kesäkuussa päästään mahdollisesti jo hyppäämään. 

Dirk tulee toukokuussa vielä Suomeen jolloin käymme lopputarkistuksessa ja saamme luvan siirtyä eteenpäin. 

Olimme perjantaina kotona vasta puolilta öin mutta erittäin huojentuneina siitä että syy löytyi ja vielä lihaksesta. Jos se olisi ollut luissa tai nivelissä tms. En tiedä mitä olisin tehnyt... 

Onneksi tulevaisuus näyttää hyvältä. 

Sunnuntaina hepat vaihtoivatkin tallia Nurmijärvelle. 

kesää

Pienen takatalven jälkeen vinhdoin ja viimein voisi alkaa se kauan odotettu kesä. Kevät tietenkin ensin mutta kohti kesää mennään.
Mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut tässä parin päivän aikana. Acsu edelleen kävelytyksellä ja vielä viikko pitäisi tuon energiapommin kanssa käppäillä.
Artti on ollut ihana mahtava oma itsensä. Niin huomionkipeä ja Acsu vieressä, molemmat melkein "tappelevat" huomiostani. Jos päädyn rapsuttelemaan Arttia niin Acsu kuopii vieressä, jos taas toisinpäin niin Artti työntää turpaansa aitojen välistä / karsinasta. On ne kyllä niin höpsöjä.

Tänään jätin jopa molemmat ilman sisäloimea talliin. Ulkona hepsuilla on fleecevuorelliset sadeloimet joten tuolla +6 - +10 asteessa pärjää aivan loistavasti. Hevosillekkin mukavampaa olla ilman loimia. Kohta se on kesää.

Alla oleva kuva on viime kesältä kun Acsu otti päivätorkut tarhassa.

valmennustunti

Oltiin Artin kanssa tänään tokaa kerta estevalmennuksessa. Tyttö oli todella hyvä, lisää voitte katsoa videolta.

Pieni potilas

Sunnuntaina oltiin Ypäjällä kisoissa.  Ensin hieman viime viikosta.
Torstaina meillä kävi Pekka hoitamassa Acsun lihaksistoa kuntoon. Lannerangassa jumia ja takapäässä yleisesti myös. Etupää oli aika hyvässä kunnossa. Lihakset hoidettiin auki ja sitten perjantaina käppäilyä. Lauantaina kävin pojun kanssa maastossa, sen verran kun tuossa myrskyssä pystyi.

Sunnuntaina suuntasimme sitten kohti ypäjää. Luokkina 120cm ja 130cm. Radat olivat tosi kivat tykkäsin itse mutta sitten suunnitelmat menivät pahasti mönkään. Ajatuksena ei ollut ratsastaa ollenkaan aikaa vaan lähinnä puhdas rata ja hyvä fiilis. Se siitä sitten. Verkassa Acsu oli hyvän energinen mutta esteille tultaessa todella hankala. Jäin kovasti miettimään tätä verkkaa ja radalla kaikki menikin pieleen. Ensimmäiselle esteelle rysäytettiin päin, tai no onneksi ei edes pahasti toin vain todella todella lähelle estettä ja etujaloille puomi.
Loppurata meni ihan ok, Acsun omia puomeja sen jälkeen tulikin 3. Sarjat tsempattiin hyvin, tällä kertaa ei puomeja sarjoilta mutta silti nekin kävivät todella ahtaiksi.
Radan lopputulos, 4 puomia, eteenpäinpyrkimys hyvä mutta hypyt ei. Jäi sellainen fiilis että pojulla ei mitään mielenkiintoa hypätä.

No sitten heppa hetkeksi traikkuun ja odoteltiin 130cm luokan alkua. Tiesin jo etukäteen että tulen keskeyttämään radan, todella varmasti. Ratapiirros oli ihan kiva, kolmoissarja ei. Ei olla Acsun kanssa oiken sellaisia harjoiteltu ja tiesin että sekin tulisi käymään todella todella ahtaaksi.
No menin verkkaamaan ja siellä kaikki räjähti käsiin. Sileällä Acsu oli jälleen todella hyvä ratsastaa, kevyt ja eteenpäin liikkuva. Esteillä täysin erilainen. Hyvässä laukassa kohti esteitä ja kaksi askelta ennen todella varma hevonen puuttui salamanräpäyksessä epävarmaksi ja jäi jäkittämään. Yli kuitenkin mentiin mutta hypyt olivat sitten sen mukaiset. Muutama pienempi hyppy samantien ja sama kuvio toistui. Vähän huonolla fiiliksellä radalle..

Nostin laukan ja taas, todella hyvä ratsastaa. Ensimmäinen este hyvä laukka ja hyppy mutta takajalat vetäisit puomin mukaan, sen jälkeen pojusta jälleen todella epävarma ja lähestymiset mönkään 2 sekä 3 esteelle. Tässä vaiheessa Acsun laukka alkoi tuntua jo todella hankalalta säätää. Sarjalle sisään hieman läheltä ja B osan jälkeen keskeytys. Samantien kun laskeuduimme sarjalta tunsin että nyt ei kaikki ole kunnossa. Acsun laukka muuttui todella radikaalisti. Samantien siirsin raviin ja heppa olikin melkein kolmijalkanen. Ulkona tutkin jalat mutta mitään ei näkynyt taikka tuntunut.

Yritin miettiä kaikki läpi mutta mikään ei kuulostanut tarpeeksi järkevältä. Kävelytin jonkun aikaa pihalla ja sitten lähdimme kotiin. Kotona jälleen tutkin jalat mutta ei mitään. Viileät ja normaalit kuten aina, selkäkin päällisin puolin ok.

pieni potilas, uusi villalloimi päällä

Seuraavana päivänä sama tutkimus, mutta ei mitään. Varasimme ensi viikon perjantaille klinikkakäynnin, tai no Suomeen tulee saksasta todella osaava eläinlääkäri joka sitten toivon mukaan löytäisi syyn.
Siihen asti Acsu-poju on sairaslomalla. Käyn vain kävelemässä maasta käsin pojan kanssa päivittäin siihen asti.
Kun katsoimme videoita tarkemmin, 130cm radan alussa alkaa huomata kuinka oikea etujalka ei toimi kuten pitäisi. Liikerata on erilainen, mutta tämä ei selkään tuntunut samalla lailla kuten näkyy videosta. Video tullaan näyttämään eläinlääkärille sitten parin viikon päästä myös. Toivotaan nyt ettei mitään vakavampaa löytyisi mutta joku syy kuitenkin. Luulen että tämä saattaa johtua samoista syistä kun välillä Acsu saattaa kompuroida omiin etujalkoihinsa, mutta vain harvoin. Jos näillä olisi joku yhteinen juttu?

Kävin myös viime viikolla keskiviikkona ja torstaina liikuttamassa Wallun. Voi tuitui papparaista kun se on niin höpsö. Molempina päivinä maastossa. Keskiviikkona ratsastin myös maneesissa mutta suurin liikutus tapahtui pelloilla. Pieni laukkaratsu pääsi vähän irroittelemaan.

Wallu sai korvahierontaa samalla, kävimme noin 2 tunnin maastolenkillä. Papparainen myös sijottui molemmissa luokissa lauantaina Ypäjällä. Hieno pappa <3 p="">